Kiinteistösijoittajasta palveluyhtiöksi

Siinä missä vielä muutama vuosikymmen sitten yrityksiä kiinnostivat kaupunkien laitamilla sijaitsevat suuret ja edulliset toimitilat omilla parkkipaikoilla, on trendi nykyisin täysin päinvastainen. Nyt yritykset haluavat toimia lähellä muita, ostaa palveluita ja keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa – silläkin uhalla, että parkkipaikat voivat joskus olla täynnä tai työntekijän on haettava omaa rauhaa vastamelukuulokkeet päässä.

Teknologiakiinteistöjen palvelukokonaisuus koostuu tällä hetkellä kolmesta osa-alueesta: kiinteistöstä, olosuhteesta ja ympäristöstä. Näiden osa-alueiden tehtävänä on luoda kokonaisuus, jossa asiakkaan saama lisäarvo on optimaalinen. On kuitenkin aika nousta uudelle tasolle, sillä tulevaisuudessa kiinteistösijoitusyhtiön tulee muuttua fyysisen ympäristön luojasta henkisen ympäristön luojaksi.

Kiinteistö on enää sivuseikka

Kukaan ei halua toimia huonokuntoisessa tai viallisessa kiinteistössä, vaan lähtökohtana on, että tilojen on oltava toimivat ja laadukkaat.

– Enää ei ole olemassa teknisiltä ominaisuuksiltaan hyviä tai huonoja rakennuksia, vaan asiakkaat vaativat aina laatua. Halvempi ja huonompi kiinteistö on nykyään hyvin usein myös tyhjempi kiinteistö. Tämä on täysin perusteltu ja oikea kehityskulku sisäilmaongelmien ja muiden ihmisten terveyttä vaarantavien tekijöiden takia, sanoo Teknologiakiinteistöjen toimitusjohtaja Mikko Lehtinen.

Laadukas kiinteistö ei ole enää kilpailun väline, vaan olennaista on, että kiinteistö sijaitsee oikeassa paikassa. Kilpailu osaavasta työvoimasta pakottaa yritykset pohtimaan toimitilan ja sen ympäristön vetovoimaa sekä panostamaan erilaisiin työvoimaa houkutteleviin asioihin aina työyhteisön hyvinvoinnista lounastarjontaan.

Palvelut luovat olosuhteen

Teknologiakiinteistöjen toiminnan keskiössä ovat palvelut, joita tarjoamalla yhtiö pyrkii tuottamaan asiakkailleen lisäarvoa ja antamaan niille syyn toimia nimenomaan Teknologiakiinteistöjen tiloissa. Palveluiden avulla kiinteistöstä tulee Lehtisen mukaan olosuhde eli paikka, jossa organisaatiot voivat keskittyä omaan liiketoimintaansa.

– Kun yritys jättää tukitoiminnot ja niiden toimivuuden Teknologiakiinteistöjen huolehdittavaksi, jää sille enemmän aikaa omaan liiketoimintaansa. Tukitoiminnot ulkoistamalla yritys saa käyttöönsä markkinoiden parhaan tavan toimia. Teknologiakiinteistöjen tarjotessa palveluita useille toimijoille samanaikaisesti, nousevat volyymit suuremmiksi ja siten yksikkökustannukset painuvat pienemmiksi kuin kenellekään alueen yksittäisellä toimijalla, Lehtinen perustelee.

Ihmiset tekevät olosuhteesta ympäristön

Kun lähellä toisiaan työskentelevät ihmiset kohtaavat ja tutustuvat, olosuhteesta tulee ympäristö. Ympäristö koostuu kaikesta toimintojen ympärillä olevasta, mutta ennen kaikkea ihmisistä. Luomalla eri alojen ihmisistä verkosto, pystytään löytämään ratkaisuja ongelmiin, jotka muuten saattaisivat jäädä ratkaisematta.

– Sen lisäksi, että verkosto pitää luoda, pitää verkoston myös kehittyä. Samalla kun yksilöt kehittyvät ja tulee uusia yksilöitä, pitää myös ympäristön ja siihen liittyvän verkoston kehittyä. Jos tämän päivän johtava verkosto jää paikalleen, on huomenna todennäköisempää se, että se on täysin toimimaton kuin se, että se jatkaisi voittokulkuaan. Oppiva, yritysten välinen verkosto ja sen oppivat jäsenet ovat tulevaisuudessa ainoa voittava strategia. Yrityksen sisäinen verkosto ei tulevaisuudessa riitä, Lehtinen jatkaa.

Tulevaisuuden tuote on virtuaali

Uusimpana ja samalla ylimpänä osa-alueena Teknologiakiinteistöjen palvelukokonaisuudessa on virtuaali. Tulevaisuudessa työn tekeminen siirtyy niin ajasta kuin paikastakin riippumattomaksi. Tämä trendi vahvistuu koko ajan muun muassa digitalisaation, analytiikan ja robotiikan myötä.

– Suunniteltujen kohtaamisten välineet meillä jo on: sähköpostit, videopuhelut ja kokouskeskukset neuvotteluhuoneineen. Spontaanien kohtaamisten osalta meillä on vielä tehtävää. Pelkkä ympäristö ei pian enää riitä, vaan pitää nousta seuraavalle tasolle. Kukaan ei vielä tiedä, mitä virtuaali tulevaisuudessa on. Virtuaalilla pitää löytää välineet tukea työntekijää arjen tekemisissä ilman paikka- tai aikasidonnaisuutta, mutta samalla täytyy korostaa spontaanien kohtaamisten mahdollisuutta, Lehtinen päättää.

Tulevaisuuden kiinteistösijoittaja ei vuokraa neliöitä, vaan luo olosuhteet, joissa ihmiset voivat kohdata ja ratkaista arjen ongelmia mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Digitalisaation mukanaan tuomat mahdollisuudet ovat äärettömät ja väistämättä niistä tulee myös osa kiinteistösijoittamista – halusimmepa sitä tai emme.