Evästevalinnat
Evästevalinnat
Turun Tiedepuistoon on 1990-luvulta lähtien kertynyt runsaasti taidetta ihmisten nähtäville. Alta löydät tiedot Tiedepuiston alueella sijaitsevista julkisista taideteoksista sekä Teknologiakiinteistöjen taidekokoelmasta.
Tiedepuiston kehittyminen taidepuistoksi sai alkunsa vuonna 1995, kun Stiftelsen för Åbo Akademi ja Turun yliopistosäätiö lahjoittivat yliopistoille Carl-Gustaf Liliuksen The World Dance -veistoksen. Tanssivaa paria esittävä häkkiverkkoveistos ripustettiin tuolloin BioCityn aulaan, jossa se leijailee edelleen ihmisten yläpuolella.
Sittemmin Tiedepuistoon on ilmestynyt lisää julkisia taideteoksia erilaisten hankkeiden ja kilpailujen myötä. Tiedepuiston tuoreimmassa rakennuksessa EduCityssä taide on integroitu osaksi kiinteistöä alusta lähtien. Rakennushankkeen aikana toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun ja Teknologiakiinteistöjen yhteistyönä KampusART-taideohjelma, jossa uuteen rakennukseen hankittiin taidetta lähes miljoonalla eurolla.
Taide lisää tutkitusti alueiden ja rakennusten viihtyisyyttä, vetovoimaa ja arvoa. Turun Tiedepuiston taide herättää ajatuksia, tulkintoja ja inspiraatiota alueella työskentelevissä ja asioivissa ihmisissä tuoden inhimillistä kosketusta ja pehmeyttä kaupungin tiede- ja yritysmaailman ytimeen.
Stig Baumgartner valittiin KampusART-taideohjelman myötä toteuttamaan taideteos uuteen EduCity-kampusrakennukseen. Baumgartnerin viidestä osasta koostuva teos sijoittuu neuvottelukuutioiden alapinnalle. Käsin öljyväreillä maalattu teos tuo väriä ja orgaanisuutta muuten kulmikkaisiin tiloihin luoden rakennukselle persoonallista identiteettiä. Tarkemmat teostiedot näet tästä.
Turkulainen Jukka Hakanen on tehnyt useita suuria seinämaalauksia eri puolille Suomea. BioCityn auditorion ulkoseinässä komeileva muraali oli Hakasen opinnäytetyö Taideteolliseen korkeakouluun, ja teoksen aiheet Hakanen valitsi kaupunkilaisilta tulleiden ideoiden pohjalta. Teoksesta löytyy niin eläimiä, kasveja kuin BioCitylle ominaisia laboratoriotarvikkeitakin. Tarkemmat teostiedot näet tästä.
Turun nuorisotyön 70-vuotisjuhlan kunniaksi toteutetun muraalin aiheet on valikoitu Kupittaanpuiston rikkaasta historiasta – siinä näkyvät niin Pyhän Henrikin kaivopaviljonki kuin entinen raviratakin. Juhlavuoden aikana Hakanen maalasi suuria seinämaalauksia myös Luostarinkadulle ja Pansioon. Tarkemmat teostiedot näet tästä.
”Teokseni ovat seinäveistoksia, reliefejä. Päämateriaalina on mdf-puupuristelevy, jota leikkaan käsin muotoonsa kuviopistosahalla. Maalaan pinnat pensselillä, kiiltävällä maalilla. Käytän maailmani muotokielessä ympyrämuotoa toistuvana teemana. Lähtökohtana ympyrämuoto pitää sisällään itselleni kaiken: alun ja lopun, kiertokulun ja jatkuvan muutoksen elämässä.” Tarkemmat teostiedot näet tästä.
”Teokseni ovat seinäveistoksia, reliefejä. Päämateriaalina on mdf-puupuristelevy, jota leikkaan käsin muotoonsa kuviopistosahalla. Maalaan pinnat pensselillä, kiiltävällä maalilla. Käytän maailmani muotokielessä ympyrämuotoa toistuvana teemana. Lähtökohtana ympyrämuoto pitää sisällään itselleni kaiken: alun ja lopun, kiertokulun ja jatkuvan muutoksen elämässä.” Tarkemmat teostiedot näet tästä.
”Teokseni ovat seinäveistoksia, reliefejä. Päämateriaalina on mdf-puupuristelevy, jota leikkaan käsin muotoonsa kuviopistosahalla. Maalaan pinnat pensselillä, kiiltävällä maalilla. Käytän maailmani muotokielessä ympyrämuotoa toistuvana teemana. Lähtökohtana ympyrämuoto pitää sisällään itselleni kaiken: alun ja lopun, kiertokulun ja jatkuvan muutoksen elämässä.” Tarkemmat teostiedot näet tästä.
Taidemaalari ja -graafikko Reino Hietanen kuului Maaliskuulaisiin, merkittävään 1960-luvun taiteilijaryhmään, joka liitti suomalaisen taidekentän kansainvälisen taiteen uusimpiin virtauksiin. Hietasen grafiikka oli abstraktia muotojen ja värien leikkiä, mutta lähtökohtana teoksissa oli usein jokin konkreettinen esine tai asia, kuten jalkapallokenttä. Tarkemmat teostiedot näet tästä.
Shoji Kato valittiin KampusART-taideohjelman myötä toteuttamaan taideteos uuteen EduCity-kampusrakennukseen. Katon teokseen kuuluvat kankaat, kivet ja jalometallit heijastavat valoa ja reagoivat ilman liikkeisiin. Vieraalta tuntuvat materiaalit luovat arvoituksen tuntua, herättävät tulkintoja ja inspiroivat. Tarkemmat teostiedot näet tästä.
Aleksi Liimatainen ja Mikko Paakkonen ovat Turun taideakatemian kasvatteja, joiden grafiikantyöt, maalaukset ja installaatiot saavat inspiraationsa urbaanin elämänmenon rosoisuudesta. Tarkemmat teostiedot näet tästä.
Aleksi Liimatainen ja Mikko Paakkonen ovat Turun taideakatemian kasvatteja, joiden grafiikantyöt, maalaukset ja installaatiot saavat inspiraationsa urbaanin elämänmenon rosoisuudesta. Tarkemmat teostiedot näet tästä.
Carl-Gustaf Lilius oli esseisti, kuvataiteilija ja suomettumisen ajan merkittävimpiä toisinajattelijoita. Lilius tunsi suurta viehtymystä tanssiin, jota hän kuvasi innokkaasti taideteoksissaan. Liliuksen tuotantoon kuuluu lukuisia julkisia veistoksia mm. Turussa, Helsingissä ja Vaasassa. Häkkiverkosta muotoilemia veistoksiaan Lilius kutsui kolmiulotteisiksi piirroksiksi. Tarkemmat teostiedot näet tästä.
Shift-bisnesfestivaalin taiteilijaresidenssillä ollut italialaistaiteilija Alessio de Marchi työskenteli keväällä 2016 ICT-Cityssä, jonne turkulaiset saivat tuoda elektroniikkajätettä tämän taideprojektia varten. Virtapiireistä, koteloista ja sähköjohdoista taiteilija loi käärmeitä, hämähäkkejä ja muita olentoja. Projektillaan hän pyrki lisäämään tietoisuutta raaka-aineiden rajallisuudesta ja kierrättämisestä. Tarkemmat teostiedot näet tästä.
”Etsin taiteessani sisäisen maailman ja aistein havainnoitavan maailman yhteistä kosketuspintaa. Pyrin tuomaan ilmeiseksi arkitodellisuuden syvemmän olemuksen ja merkityksellisyyden. Muistot, voimaannuttavat kokemukset sekä asiat, joihin ihmisillä on yli sanojen menevä suhde, innoittavat työskentelyäni.” Tarkemmat teostiedot näet tästä.
Anssi Pulkkinen ja Taneli Rautiainen valittiin KampusART-taideohjelman myötä toteuttamaan ulkotaideteos Educityn ja vierailukeskus Joen väliselle väliselle betonikannelle. Teos esittää mutkalle taivutettua polkupyörätelinettä ja se leikittelee taiteen historialla. Teos on pyöräilystä juontavan ideansa kautta vuorovaikutuksessa kaikkiin ohitse ajaviin ja lähistölle pysäköityihin polkupyöriin. Tarkemmat teostiedot näet tästä.
Turkulaistaiteilija Leena Saarto toteutti vuonna 2009 ICT-Cityyn 7-osaisen taideteoksen, jossa ykköstä ja nollaa muistuttavat hahmot liikkuvat pitkin rakennuksen sisäseiniä. Graafisille viivoille on annettu inhimillisempi luonne: ne ponnistavat, heittävät kuperkeikkaa ja lähtevät lopulta lentoon. Tarkemmat teostiedot näet tästä.
Riiko Sakkinen on tullut tunnetuksi provosoivasta ja ironisesta taiteestaan, joka kommentoi kapitalismin aiheuttamia taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Bomb Disneyland -teokset kritisoivat eläinten antropomorfisaatiota eli ihmisen kaltaisina esittämistä saduissa, viihteessä sekä yritysten ja tuotteiden logoissa. Tarkemmat teostiedot näet tästä.
Riiko Sakkinen on tullut tunnetuksi provosoivasta ja ironisesta taiteestaan, joka kommentoi kapitalismin aiheuttamia taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Bomb Disneyland -teokset kritisoivat eläinten antropomorfisaatiota eli ihmisen kaltaisina esittämistä saduissa, viihteessä sekä yritysten ja tuotteiden logoissa. Tarkemmat teostiedot näet tästä.
Noora Schroderus valittiin KampusART-taideohjelman myötä toteuttamaan taideteos uuteen Educity-kampusrakennukseen. Kolmeen kattoikkunasyvennykseen sijoittuvan teoksen teräselementteihin on yhdistetty valettuja eksoottisia hedelmiä. Teos luo esteettisen tilan, jonka alle voi pysähtyä syömään, juomaan ja viettämään aikaa yhdessä. Tarkemmat teostiedot näet tästä.
Kim Simonssonin sammalhahmot syntyivät vahingossa, kun taiteilija kokeili maalata mustaa keramiikkaa neonkeltaisella maalilla. Tuloksena oli Mad Maxia ja Kärpästen herraa yhdistelevä satumaailma, jossa lapset elävät luonnon ehdoilla ja päättävät itse asioistaan. Tarkemmat teostiedot näet tästä.
”Sekatekniikoilla työstetyistä maalauksistani huokuvat pop-kulttuurin monet muodot ja kaupunkikulttuurin dekadentti syke. Ne ilmentävät samalla kriittistä kantaani aikaamme leimaavaa, pinnallisuuden kuorruttamaa kertakäyttöisyyttä kohtaan.” Tarkemmat teostiedot näet tästä.
”Maalausprosessini on intuitiivinen ja kerroksellinen tutkimusmatka, jossa jokainen vaihe johtaa kohti seuraavaa ja lopputulos on ennalta-arvaamaton. Matkan ohjaajina toimivat niin tietoinen mieli kuin alitajunta ja sattumakin.” Tarkemmat teostiedot näet tästä.
”Luonto ja ympäristö ovat taiteellisen työskentelyni tärkeimmät lähtökohdat. Luonnossa kiehtovinta ovat erilaiset muodot, värit ja valon vaikutus niihin ja luonnossa piilevä myyttinen voima. Useimmiten teosteni lähtökohtana on valokuva.” Tarkemmat teostiedot näet tästä.
”Teoksillani johdatan yleisön maailmaan, jossa söpöillä ja pienillä olennoilla on mielipiteitä ja voimaa. Uutisia lukiessani en voi aina uskoa hyvyyteen, mutta taiteeni maailmassa hyvä voittaa pahan kuusi-nolla.” Tarkemmat teostiedot näet tästä.
ICT-Cityn aulatilan seinäristikkoon toteutettu Tietoviidakko-teos on innoittunut rakennuksen käyttäjistä ja toiminnoista. Taiteilijat ovat lähteneet liikkeelle tiedontallentamisen alkulähteiltä ja kuvanneet ihmisiä ja eläimiä muinaisten luolapiirrosten tapaan. Kuvista voi bongata esimerkiksi nettisurffarin ja epätoivotun vieraan, nettimadon. Tarkemmat teostiedot näet tästä.
Tätä nykyä ICT-Cityn aulassa majaileva hyljeveistos oli osa Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen 2011 kuulunutta Hej Hylje!-hanketta, jossa 40 taiteilijalle annettiin Stefan Lindforsin muotoilema lasikuituhylje maalattavaksi. Hankkeella pyrittiin kiinnittämään huomiota Itämeren heikkenevään tilaan. Tarkemmat teostiedot näet tästä.