Kuinka työympäristöjen ja toimistojen rooli on muuttunut viimeisten vuosien aikana? Minkälaisia asioita toimivilta työympäristöiltä odotetaan ja minkälaisissa tiloissa ihmiset haluavat työskennellä?
Teknologiakiinteistöjen palvelujohtaja Leena Puodinketo tarkasteli työelämän muutosten vaikutusta työympäristöjen ja toimitilojen kehittämiseen kiinteistönomistajan näkökulmasta Oulun ammattikorkeakoulun Liiketalouden palveluliiketoiminnan kehittämisen (ylempi AMK) opinnäytetyössään.
– Työssäni keskityin toimisto‑ ja asiantuntijatyöhön, jossa COVID‑19‑pandemian vauhdittama etä‑ ja hybridityö, digitalisaatio ja teknologinen murros sekä demografiset muutokset ja vihreä siirtymä ovat muuttaneet työn tekemisen tapoja ja työympäristöihin kohdistuvia odotuksia, Leena avaa.
Toimiston tärkein tehtävä on mahdollistaa työyhteisön vuorovaikutus ja kohtaamiset.
Toimitilojen käyttö on kokenut muutoksen: etä- ja hybridityö ovat vakiintuneet pysyväksi työskentelymalliksi. Toimistojen käyttöaste vaihtelee päivittäin, ja yleisesti se on laskenut. Toimistolle tullaan enemmän kohtaamaan toisia ja tekemään yhteistyötä, kun taas rutiinityöt voidaan tehdä helpommin etänä.
– Kysyntä ei ole kadonnut, vaan muuttunut määrällisestä laadulliseksi. Toimiston tärkein tehtävä on mahdollistaa työyhteisön vuorovaikutus ja kohtaamiset, Leena kertoo.
Tapahtumia ja hyvinvointia
Teknologiakiinteistöjen yhteisöllinen työtila Werstas tarjoaa ratkaisuja moneen tarpeeseen, aina yksinyrittäjästä isompaan toimistoon. Joustavuus toteutuu erinomaisesti asiakkaan tilatarpeen mukaan. Satunnaisetkin kohtaamiset on tehty helpoksi: uusia ideoita ja tuttavuuksia voi syntyä vaikka kahvikupin äärellä yhteisissä työkahviloissa.
Kotitoimisto ja työpaikan toimitilat eivät kilpaile keskenään. Toimitilojen neliöt eivät kerro kaikkea, vaan tilojen vetovoima rakentuu ennen kaikkea kokemuksellisuudesta. Esimerkiksi alueen ravintolavaihtoehdot, hyvinvointipalvelut, tapahtumat ja yhteiskäyttöiset tilat sekä vapaa-ajan käyttöön hyödynnettävissä olevat viihtyisät toimitilat ovat keskeisiä tekijöitä toimiston houkuttelevuudelle.
– Näitä asioita olemme tunnistaneet ja huomioineet myös Teknologiakiinteistöjen ja koko Tiedepuiston alueen arjessa: käyttäjälähtöisyydestä kumpuaa ympäristöjä, joissa limittyvät työ, sosiaalinen vuorovaikutus ja vapaa-ajan toiminnot, Leena jatkaa.
Tilojen joustavuus tukemassa luovuutta ja innovointia
Toimitila-asiakkaat eivät useinkaan tiedä tarkalleen tulevaa tilatarvettaan, ja lyhyet vuokrasopimukset ovat lisääntyneet. Kiinteistönomistajalta odotetaan joustavuutta ja mahdollisuutta reagoida asiakkaiden tilatarpeiden muutoksiin nopeallakin aikataululla.
– Työympäristöiltä odotetaan enemmän kuin aiemmin: hyvinvointia, palautumista ja yhteisöllisyyttä. Palvelut koetaan osana arkea, ja tärkeinä arvoina huomioidaan myös vihreys ja kestävyys, Leena kertoo.
Ihmisten välinen vuorovaikutus korostuu, kun teknologia muuttaa työn sisältöä. Tekoäly tulee vähentämään rutiinityötä, mutta se ei poista toimistojen tarvetta. Toimistot tukevat työntekijöiden innovointia, yhteistyötä sekä luovuutta, ja teknologia lisää tarvetta fyysisille kohtaamispaikoille.
Tapahtumatalo Joen tilat tarjoavat joustavia ratkaisuja yritysten edustus- ja tapahtumatilojen tarpeeseen, ja Joki toimii myös kohtaamispaikkana Tiedepuiston sydämessä. Toimitilojen lähellä oleva Joki on erinomainen paikka niin pienempien kokousten kuin isompien yritystapahtumien ja konferenssien järjestämiseen, mikä vapauttaa yritykset omien kokous- ja edustustilojen ylläpidolta.
Kestävää arkea ja kaupunkikehitystä
Tärkeimpinä huomioina tutkimuksesta Leena nostaa viisi huomiota. Toimistot koetaan ensisijaisesti kohtaamispaikkoina, ei työpisteinä – sillä on merkitystä, mitä ihmiset tekevät yhdessä. Työympäristöissä arvostetaan ennen kaikkea hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä.
- – Myös kiinteistönomistajan rooli on muutoksessa: joustavat tilat ja sopimukset ovat jo pakollisia, eikä niitä enää nähdä enää vain kilpailuetuna. Kiinteistönomistajan rooli on muuttumassa tilantarjoajasta arjen fasilitoijaksi, ja työympäristö koetaan osana elämänlaatua, kaupunkikehitystä ja kestävää arkea, Leena päättää.